Kokemuksia sivuaineista

Tälle sivulle on kerätty maantieteen opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä sivuaineistaan. 
Jos haluat kertoa omista kokemuksistasi, positiivisista tai negatiivisista, voit lähettää niitä osoitteeseen jamihe@utu.fi
Samaan aineeseen saa olla enemmänkin kuin yksi näkökulma ja mielipiteet voi esittää myös nimettömänä! 

 

BIOLOGIA

Biologia tarjoaa maantieteilijälle hieman syvemmän näkemyksen eliömaailmaan ja sen raken-teeseen, ja sopii hyvin etenkin luonnonmaantieteilijöiden sivuaineeksi tai ympäristöalalle eri-koistuvien tukiopinnoiksi. Toisaalta biologian sivuainelukijoina on suuri osa opettajalinjan maantieteen opiskelijoista, koska tämän hetken koulumaailma tarjoaa parhaat työllistymismahdollisuudet maantiede/biologia -aineparin hallitseville opettajanaluille. Suurimmat yhteneväisyydet biologian ja maantieteen välillä ovat kenties biogeografian alalla, mutta myös esimerkiksi paikkatietojärjestelmien hyödynnys ja kaukokartoitus luovat yhteyksiä biologian ja maantieteen välille.

Biologian koulutusohjelma tarjoaa monenlaisia opintomahdollisuuksia ekologian, biodiversiteettitutkimuksen, eläinfysiologian, genetiikan, kasvifysiologian ja molekyylibiologian aloilta. Sivuaineopintojen rakenne riippuu paljolti siitä, millaisen kokonaisuuden itselleen haluaa rakentaa. Opettajalinjan sivuaineopiskelijoille opintopaketti on varsin tarkkaan määritelty sisäl-täen opintoja jokaiselta biologian osa-alueelta, eikä ainakaan tähän mennessä poikkeamisen varaa ole juuri ollut.

Ei-opettajalinjalaisille kurssien valinta on hieman vapaampaa. Mikäli biologian haluaa suorittaa laajana sivuaineena, olisi aluksi hyvä suorittaa biologian eri alat kattavat perusopinnot ja sen jälkeen valita itselleen parhaiten soveltuvia kursseja. Järkevän kokonaisuuden saamiseksi saattaa olla parasta keskittyä tietyn osa-alueen opintoihin (esimerkiksi ekologiaan), mutta toki mahdollista on suorittaa opinnot esimerkiksi opettajalinjan kokonaisuuden mukaisesti. Suppeamman sivuaineen tapauksessa saattaa olla hyvä tehdä vain biologian perusopinnot tai muissa tapauksissa käydä keskustelemassa asiasta biologian laitoshenkilökunnan kanssa. Biologian sivuaineoikeuden saamiseksi ei ole suoritettu varsinaista karsintaa, mutta opintoja suunnitellessa pitää huomioida useiden harjoitustyö- ja kenttäkurssien rajalliset osallistujamäärät, jolloin etenkin ei-opettajalinjalaiset joutuvat usein siirtämään kurssinsa seuraavaan kertaan.

Biologian opiskelu on varsin toisentyyppistä kuin useimmat maantieteen kurssit - siinä missä maantieteen opinnot edellyttävät suurien linjojen hallintaa, vaaditaan useimmilla biologian kursseilla huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa elämän pienistä ihmeellisyyksistä. Myös termistö vaatii pientä muistin virkistystä jos lukio-opeista on kulunut aikaa, mutta kyllä juoneen melko nopeasti pääsee. Erilaiset harjoitus-, kenttä- ja lajintuntemuskurssit tuovat mukavaa vaihtelua luentosaleissa istumiseen, kirjatenttejä on huomattavasti maantiedettä vähemmän. Tarjolla olevat kurssit selviävät lukukausittain tehtävästä biologian opetusohjelman kurssioppaasta, jota on saatavilla biologian kansliasta / kanslian vieressä olevasta laatikosta.

Timo Pitkänen, Maantiede (5. vuosikurssi), tipepi@utu.fi

GEOLOGIA

Geologia sopii sivuaineeksi sekä maantieteilijälle että biologille. Geologian sivuaineen haku on helppoa: käydään vaan kirjoittamassa nimi paperiin ja pari rastia ruutuun. Geologian kursseille yleensä aina mahtuu, vain joillekin kenttä- ja harjoitustyökursseille saattaa olla joskus tunkua ja karsintaa. Perusopinnot geologiassa koostuu muutamasta melko laajasta kurssista, jossa käydään läpi geologian perusasiat. Lisäksi perusopintoihin kuuluu kivien, mineraalien ja maalajien tunnistamista sekä tietenkin retkeilyä. Aine- ja syventävistä opinnoista löytyy helposti kursseja ja kokonaisuuksia, joilla voi täydentää omia opintojaan maantieteessä tai biologiassa.

Elina Haapala, Maantiede (3. vuosikurssi), aehaap@utu.fi

KEHITYSMAATUTKIMUS

Kehitysmaatutkimus on mahdollista ottaa lyhyeksi sivuaineeksi eli sitä voi opiskella vain 30 ECTS:n arvoisesti. Kehitysmaatutkimusta koordinoi maantieteen laitos, eikä siihen tarvitse hakea oikeutta erikseen. Kaikki kurssit pidetään yleensä englanniksi. Kehitysmaatutkimuksen kurssit ovat hyvin monitieteellisiä ja niissä tutustutaan kehitysteorioihin sekä käydään läpi kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä seikkoja kehitysmaista. Kursseja voisi suositella varsinkin sellaisille opiskelijoille, jotka suunnittelevat tulevaisuudessa työskentelyä kehitysmaissa.

Elina Haapala, Maantiede (3. vuosikurssi), aehaap@utu.fi

LIIKETALOUSTIEDE

Liiketaloustiede on sivuainekokonaisuus, jota koordinoi Turun yliopiston taloustieteen laitos. Opintokokonaisuus koostuu peruskurssista (10 opintopistettä) ja jatkokurssista (15 opintopistettä), joihin pitää ilmoittautua erikseen. Aikaisemmin hakuajankohta on ollut alkusyksy.

Liiketaloustiede tulee Bolognan- prosessin vaikutuksesta keskittymään yhä enemmän yrityksen johtamiseen. Opintokokonaisuutta suosittelen ehdottomasti niille, jotka ovat tosissaan kiinnostuneita joko yrittäjyydestä itsestään tai sen tutkimisesta. Liiketaloustieteellä on omat nettisivut, joille pääsee taloustieteen laitoksen sivujen kautta.

Vilhelmiina Takanen, kulttuurimaantiede (3. vuosikurssi), tutkijalinja, vetaka@utu.fi

MATKAILU

Matkailua voi opiskella sivuaineena Matkailualan verkostoyliopistossa, jota koordinoi Joensuun yliopisto. Matkailuntutkimuksen laitos sijaitsee Savonlinnan kampusalueella. Matkailu on todellakin sivuainekokonaisuus eli sitä ei voi opiskella pääaineena. Opiskella voi perusopinnot (15 entistä opintoviikkoa), tai mielenkiinnon riittäessä, myös aineopinnot (20 ov tai enemmän). Syventäviäkin on muutama kurssi. Kursseihin sisältyy intensiivijaksosta eli muutaman päivän pituisista luentojaksoista ja tentistä tai esseen/harjoitustyön tekemisestä. Intensiivijakso voi olla Savonlinnassa, Turussa, Helsingissä tai muulla paikkakunnalla. Matkat tulee maksaa itse ja majoitus verkostoyliopiston valitsemassa hotellissa max. 14 euroa/vrk.

Matkailuopinnot käsittelevät monipuolisesti matkailun eri osa-alueita. Esimerkiksi perusopinnot sisältävät seuraavia aiheita: Matkailun aika- ja alueulottuvuus, matkailun yhteiskunnalliset rakenteet ja prosessit, matkailu taloudellisena toimintana sekä matkailuhallinto. Aineopinnoissa voi opiskella vaikkapa matkailun oikeuskysymyksiä, kestävää matkailua tai kaupunkimatkailua. Tarkempia tietoja opintojaksoista löytyy Matkailualan verkostoyliopiston nettisivuilta www.tourismuninet.org. Matkailu sopii sivuaineeksi kaikille niillä, jotka ovat matkailusta kiinnostuneita. Matkailuopintoihin haetaan hakemuksella. Hakuaika on keväisin.

Vilhelmiina Takanen, kulttuurimaantiede (3.vuosikurssi), tutkijalinja, vetaka@utu.fi

TILASTOTIEDE

Tilastotieteessä tutustutaan tilastollisiin menetelmiin huomattavasti maantieteen tarjoamaa tilastotieteen opetusta syvällisemmin. Tilastotieteestä on hyötyä etenkin maantieteen tutkimuslinjan valitseville opiskelijoille. Vaikka erinäiset tilastolliset ohjelmistot suorittava laskutoimitukset tutkijan puolesta on tärkeää, että ymmärtää miten ja mistä lasketut tunnusluvut oikeastaan koostuvat. Vaikka itse pitäytyisikin käyttämästä tilastotieteen menetelmiä, ei muita tutkijoita voi estää tätä tekemästä. Erinäköisten tutkimuksien ja julkaisujen lukeminen ja ymmärtäminen helpottuu huomattavasti, kun hallitsee tilastotieteen perusteet ja ymmärtää aidosti, mitä esimerkiksi korrelaatio tarkoittaa ja kertoo tutkittavista tekijöistä.

Tilastotieteen opinnot koostuvat tilastotieteen perusteiden kurssista ja tutustumisesta tilastolliseen ohjelmistoon. Näiden lisäksi voi valita laajasta kirjosta eri menetelmiin keskittyvistä kursseista minkälaisen opintokokonaisuuden itselleen haluaa rakentaa. Kurssit koostuvat usein luennoista sekä tietokone- ja laskuharjoituksista. Laskuharjoituksista selviää myös luki-ossa matematiikan lyhyemmän oppimäärän valinneet opiskelijat (kuten allekirjoittanut), jos vain jaksaa nähdä hiukan vaivaa. Kurssit voi suorittaa yleensä myös kirjatenttinä, mutta käy-tännössä kursseille osallistuminen on huomattavasti helpompi vaihtoehto, koska tilastotieteen kurssikirjat ovat hiukan vaikeaselkoisia.

Teemu Makkonen, tamakk@utu.fi, Under the bridge, geography (3. vuosikurssi)

Ympäristötieteet

Ympäristötieteen opinnot (maksimissaan 35 ov) ovat varsin monitieteinen kokonaisuus, johon voi kuulua sivistystä niin luonnontieteiden kuin humanististen tieteiden piiristä ja kaikesta siltä väliltä. Toisaalta monitieteisyys on hyvä, mutta itse luonnonmaantieteilijänä olisin toivonut vähän enemmän "kovaa faktaa". Jotkin, varsinkin humanistisen tiedekunnan tarjoamat kurssit tuntuivat vähän heppoisilta. Kulttuurimaantieteilijälle nämä kurssit varmasti uppoavat paremmin.

Opinto-oikeus saadaan ensimmäisen kurssin tulosten perusteella. Käytännössä maantieteilijällä ei pitäisi olla riman ylittämisessä suuriakaan vaikeuksia. Perusopinnot muodostavat suhteellisen selkeän paketin, joka ei niin valtavasti tuo uutta tietoa, mutta ei pieni lisä yleissivistykseen toisaalta pahaakaan tee. Luonnonmaantieteilijälle kiinnostavimmat ja hyödyllisimmät kurssit ovat varmaankin ympäristötekniikka ja ympäristökemia. Nämä pystyy suorittamaan lukuvuodessa - pääpaino kursseilla on keväällä. Aineopinnoissa on kiitettävästi valinnanvaraa, joten mieluistaan suuntausta pystyy toteuttamaan melko hyvin. Luonnontieteellinen tarjonta on valitettavan vähäistä.

Suorittamalla 35 ov sekä tutkimusseminaarin ja tekemällä ympäristöön liittyvän gradun, saa maininnan ympäristöpainotteisesta tutkinnosta (tai jotain sinne päin)

Käymällä ympäristötieteen opintoja ei voi sanoa tulevalle työnantajalleen, että osaisi jotain erityistä, mutta ainakin näkökulma ympäristöasioihin todennäköisesti tulee kurssien myötä laajenemaan.

Jani Helin, luonnonmaantiede (5. vuosikurssi), jamihe@utu.fi