BIOL2060 Kasvien ekofysiologia

13.10.2006, Esa Tyystjärvi

1. Vesipotentiaalin käsite ja elävän kasvisolun vesipotentiaalin määräytyminen.
2. Reaktiiviset happilajit ja kasvien hapettavan stressin mittaaminen.
3. Selitä lyhyesti
   a) fytoremediaatio
   b) apoplasti
   c) sienijuuri
   d) rajapintaresistanssi
   e) jättiläisputkimadon (Ricchia pachyptila) energia-aineenvaihdunta
   f) akvaporiini
   
4. Kerro pääpiirteittäin, miten hernekasvien juurinystyrät syntyvät ja mitä niissä tapahtuu.

BIOL2020 Kasvien lisääntyminen ja kehitys

4.5.2006,Eevi Rintamäki, Esa Tyystjärvi

Eevi Rintamäki:

1. a) valon laadun ja voimakkuuden vaikutus kasvien kehitykseen luonnonolosuhteissa: miten kasvit aistivat valon laadussa ja määrässä tapahtuvia muutoksia.
   b) käytössäsi on lituruohon villikannan ja valoreseptorimutanttikannan siemeniä. mutanttikannassa jokin seuraavista geeneistä on muuttunut toimintakyvyttömäksi: Fytokromi B:n geeni, Kryptokromi 1:n geeni tai Fototropiini 1:n geeni. minkälaisilla kokeilla pystyt selvittämään, mikä luetelluista geeneistä on toimintakyvytön mutanttikannassa?

Esa Tyystjärvi:

1. kukan kehityksen ABC-malli.
2. vertaile mekanismeja, joilla auksiini ja gibberelliini säätelevät geenien ilmenemistä.
3. määrittele seuraavat termit:
   a) epistaattinen
   b) fytomeeri
   c) klimakteerinen
   d) korrenvahvistaja
   

BIOL2401 Kasvifysiologian ja molekyylibiologian perusteet

20.02.2006, Eevi Rintamäki

1. Yhdisteiden passiivinen kuljetus solukalvojen läpi
2. Fotosynteettiset pigmentit, niiden tehtävät ja toiminta
3. Selitä aerobisen hengityksen päätapahtumat
4. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat termit tarkoittavat:
   1. kasvien parenkyymisolut
   2. haihdutusimu
   3. autotrofinen eliö
   4. fotofosforylaatio

KAFY3017 Kasvibiotekniikan luennot ja kirjallisuus

13.10.2004. (luento-osa)

1. Haluat siirtää geenin E.colista maissin tuman genomiin.
   1. Minkä transformaatiomenetelmän valitsisit? Miksi?
   2. Mitä asioita on otettava huomioon vektorin suunnittelussa?
   3. Kerro valitsemastasi transformaatiomenetelmästä
2. Kasvien herbisidiresistenssi. Mitä, miksi ja miten?
3. Haploidiviljelmät

1. Protoplastit kasvibiotekniikassa: eritys, fuusio ja käyttö tutkimuksessa.
2. Herbisidiresistenssi ja kasvibiotekniikka
3. Somaklonaalinen variaatio
4. Somaattinen embryogeneesi

1. Minkälaisia riskejä siirtogeenisten kasvien käyttöönotossa on? Miten niitä voidaan välttää?
2. Fytoremediaatio
3. Miten kasvibiotekniikkaa voidaan hyödyntää lääketeollisuudessa?
4. Mitä tarkoitetaan kloroplastin proteomiikalla? Kerro kloroplastin proteiinien puhdistusprosessista.

1. Mitä on kallus ja miten sitä hyödynnetään biotekniikassa?
2. Fytoremediaatio
3. Kasvibiotekniikka ja viljelykasvien laatuominaisuudet
4. Kasvibiotekniikka ja viljelykasvien taudinkestävyys

Vastaa kahteen valitsemaasi kysymykseen, vastaukset eri paperille

1. Mitä tarkoitetaan termillä "nutritional genomics"? Kerro päämääristä, haasteista ja ongelmista.
2. Siirtogeeniset kasvit ja ruokaturvallisuus (food safety)
3. GM-kasvien ympäristöriskit?

1. Haploidiviljelmät
2. Agrobakteerivälitteinen transformaatio
3. BT-toksiini siirtogeenisissä kasveissa
4. Herbisidi-resistenssi siirtogeenisissä kasveissa - miksi ja miten

Vastaa kahteen kysymykseen.

1. Kloroplastitransformaatio. Kerro lyhyesti menetelmästä sekä vertaa etuja ja haittoja tuman genomin transformaatioon verrattuna.
2. Siirtogeeniset viljely/hyötykasvit ja ruoka-allergiat?
3. Siirtogeenisten kasvien mahdolliset ympäristövaikutukset?

1. Miten solukkoviljelymenetelmiä voidaan hyödyntää kasvinjalostuksessa?
2. Vertaa agrobakteerivälitteisiä ja mekaanisia geenisiirtomenetelmiä. Mitkä ovat niiden erot ja erilaiset käyttösovellutukset?
3. Miten kasvien laadullisia ominaisuuksia voidaan parantaa siirtogeenimenetelmän avulla?
4. Pohdi siirtogeenisten kasvien mahdollisia terveydellisiä, ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia.

KAFY4153 Kasvifysiologia I -luennot

17.2.2005

1. Selitä lyhyesti mitä ovat:
   a) plasmolyysi
   b) sienijuuri
   c)apikaalinen dominanssi
   d)biotesti
   e)diffuusio
   f)osmoli
2. Kasvisoluissa toimivat ionipumput
3. Kerro pääpiirteittäin, miten hernekasvien juurinystyrät syntyvät ja mitä niissä tapahtuu
4. Mitä fysiologisia vaikutuksia gibberelliineillä on kasvissa ja mitä tiedetään niiden vaikutusmekanismeistä

1. Selitä mitä ovat:
   a) plasmolyysi
   b) sienijuuri
   c) akvaporiini
   d) rajapintaresistanssi
   e) tonoplasti
   f) antiport
2. Mihin kasvisolut tarvitsevat kalsiumia ja miten kalsium kulkeutuu solussa?
3. Auksiinin rooli fototropismissa ja gravitropismissa
4. Kerro seuraavista entsyymeistä
   a) nitrogenaasi-entsyymikompleksi
   b) nitraattireduktaasi

1. Selitä seuraavat termit
   a) plasmolyysi
   b) pisarointi
   c) rajapintaresistanssi
   
2. Selitä kasvisolun kalvoissa toimivien kuljetuskanavien, kantajaproteiinien ja pumppujen toimintaperiaatteet
3. Selitä lyhyesti
   a) auksiinin kulkeutumismekanismit kasvissa
   b) auksiinin rooli fototropismissa
4. Kerro pääpiirteittäin miten hernekasvien juurinystyrät muodostuvat ja mitä niissä tapahtuu

1. Selitä mitä ovat:
   a) akvaporiini
   b) sienijuuri
   c) kasvisolun vesipotentiaali
2. Mihin kasvisolut tarvitsevat kalsiumia ja miten kalsium kulkeutuu solussa
3. Kerro pääpiirteittäin, miten hernekasvien juurinystyrät syntyvät, ja mitä niissä tapahtuu
4. Kerro gibberelliinien vaikutuksesta siementen itämiseen

1. Kerro miten vesi kulkeutuu maasta kasvin juuren keskuslieriön puuosaan
2. Selitä lyhyesti mitä ovat ja miten toimivat ionien kuljetukseen osallistuvat
   a) pumput
   b) kuljetuskanavat
   c) kantajaproteiinit
3. Selitä miten tapahtuu solujen
   a) kärkikasvu
   b) diffuusikasvu
4. etyleeni kasvihormonina

KAFY 4154 Kasvifysiologia ja molekyylibiologia II -luennot : valofysiologiaa, 1 ov

25.04.2005

1. Teet kasveilole seuraavia valo- tai lämpötilakäsittelyjä. Kerro, mitä kasveille tapahtuu ja perustele miksi.
   1. Lyhyessä päivässä kukkivaa Xanthiumia kasvatetaan kasvatuskaapissa seuraavissa valo-olosuhteissa:
      1. 16 h valoa, 16 h pimeää
      2. 8 h valoa, 16 h pimeää mutta pimeä aika katkaistaan 6 h kuluttua 5 min ajaksi punaisella valolla (660 nm)
      3. Kasvin kärkisilmu pidetään lyhyenpäivän oloissa (8 h valoa / 16 h pimeää) muun kasvin ollessa 16 h valoa / 8 h pimeää -rytmissä
      Missä olosuhteissa kasvi kukkii ja miksi?
   2. Purkissa kasvavia poppeleita siirretään syksyllä seuraaviin olosuhteisiin:
      1. Jätetään ulkotilaan, jossa lämpötila laskee talven aikana useina päivinä 0 - 5 asteeseen.
      2. Pidetään kasvihuoneessa 20 asteessa ja 8 h / 16 h valo/pimeärytmissä
      3. Yksi oksa poppelista pidetään 0 - 5 asteessa muiden oksien ollessa kohdassa 2 kuvatuissa olosuhteissa.
      Miten silmut reagoivat seuraavana keväänä, kun kaikki kokeessa olevat poppelit siirretään keväällä ulos samoihin lämpötila- ja valo-olosuhteisiin?
2. Kloroplastin hienorakenne ja rakenteiden (lokeroiden) tehtävät?
3. C₄-fotosynteesin ja CAM-fotosynteesin yhtäläisyydet ja erot
4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
   1. Valovuon tiheys
   2. Valoreseptori
   3. Varjostuksen välttäminen

1. a) Valon laadun ja voimakkuuden vaikutus kasvien kehitykseen luonnonolosuhteissa: miten kasvit aistivat valon laadussa ja määrässä tapahtuvia muutoksia
   b) Käytössäsi on lituruohon villikannan ja mutanttikannan siemeniä. Mutanttikannassa jokin seuraavista geeneistä on muuttunut toimintakyvyttömäksi: PHYB-geeni, kryptokromi 1:n geeni tai fototropiinin geeni. Minkälaisilla kokeilla pystyt selvittämään, mikä luetelluista geeneistä on toimintakyvytön mutanttikannassa?
2. Valoreaktio II:n elektroninsiirtoreaktiot
3. Kasvien fotorespiraatio
4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
   a) Fluoresenssi
   b) Vernalisaatio
   c) Karotenoidit

1. Teet kasveille seuraavia valo- tai lämpökäsittelyjä. Kerro, mitä kasveille tapahtuu ja peristele miksi.
   
   A) Lyhyessä päivässä kukkivaa Xanthiumia kasvatetaan kasvatuskaapissa seuraavissa valo-olosuhteissa:
   1) 8 h valoa, 16 h pimeää
   2) 8 h valoa, 16 h pimeää, mutta pimeä aika katkaistaan 6 h kuluttua 5 min ajaksi punaisella valolla (660 nm)
   3) Kasvin kärkisilmu pidetään lyhyen päivän oloissa (8 h valoa ja 16 h pimeää) muun kasvin ollessa 16 h valoa ja 8 h pimeää -rytmissä.
   Missä olosuhteissa kasvi kukkii ja miksi?
   
   B) Purkissa kasvavia poppeleilta siirretään syksyllä seuraaviin olosuhteisiin:
   1) Jätetään ulkotilaan, jossa lämpötila laskee talven aikana useina päivinä 0-5 astetta C.
   2) Pidetään kasvihuoneessa 20 asteessa C ja 8 h / 16 h valo/pimeärytmissä.
   3) Yksi oksa poppelista pidetään 0-5 astetta C:ssa muiden oksien ollessa kohdassa 2 kuvatuissa olosuhteissa.
   Miten poppelin silmut reagoivat seuraavana päivänä, kun kaikki kokeessa olevat poppelit siirretään ulos samoihin lämpötila- ja valo-olosuhteisiin?
   
   
2. Valoreaktion II:n elektroninsiirtoreaktiot.
   
3. Kasvien fotorespiraatio.
   
4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
   a) Fluoresenssi
   b) Vernalisaatio
   c) Karotenoidit

1. a) Valon laadun ja voimakkuuden vaikutus kasvien vegetatiiviseen kasvuun
   b) Käytössäsi on lituruohon villikannan ja mutanttikannan siemeniä. Mutanttikannassa jokin seuraavista geeneistä on muuttunut toimintakyvyttömäksi: PHYB-geeni, kryptokromi 1:n geeni tai fototropiinin geeni. Minkälaisilla kokeilla pystyt selvittämään, mikä luetelluista geeneistä on toimintakyvytön
2. Valoreaktio II:n elektroninsiirtoreaktiot
3. Kasvien fotorespiraatio
4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
   a) fluoresenssi
   b) vernalisaatio
   c) karotenoidit

1. Teet kasveille ja kasvien siemenille seuraavia valokäsittelyjä. Kerro, mitä kasveille tapahtuu ja perustele, miksi.
   a) Lyhyessä päivässä kukkivaa Xanthiumia kasvatetaan seuraavissa valo-olosuhteissa:
   

   1) 8h valoa, 16 h pimeää

   2) 16h valoa, 16 h pimeää

   3) 16 h valoa, 16 h pimeää, mutta pimeä aika katkaistaan 6 h kuluttua 15 min ajaksi pitkällä punaisella valolla (730 nm)

   4) Kasvin kärkisilmu pidetään pitkän päivän oloissa (16 h valoa, 8 h pimeää) muun kasvin ollessa 8 h valo, 16 h pimeä -rytmissä

   Missä olosuhteissa kasvi kukkii?
   b) Pimeässä pidettyjä salaatin (Lactuca sativa) siemeniä valaistaan:
   

   1) punaisella valolla (660 nm)

   2) punaisella valolla, jonka jälkeen valaistaan sinisellä valolla (450 nm)

   3) pitkällä punaisella valolla (730 nm), jonka jälkeen siemen kuivataan ja säilytetään pimeässä. Puolen vuoden kuluttua siemen kostutetaan ja pidetään pimeässä.

   Missä olosuhteissa siemen itää?
2. Valoreaktio II:n elektroninsiirtoreaktiot
3. Kasvien fotorespiraatio
4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
   a) fluoresenssi-säteily
   b) valoreseptori
   c) vernalisaatio
   d) Calvin-Besson -kierron regeneraatioreaktiot

1. Miten fytokromi säätelee kasvien kehitystä (mekanismi)? kerro jokin esimerkki fytokromin säätelemästä kasvien fotomorfogeneesistä.
2. Selitä kloroplastin rakenteelliset pääpiirteet.
3. C4-fotosynteesi; mekanismi ja edut C3-fotosynteesiin verrattuna.
4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
   a) virittynyt molekyyli
   b) varausten erkaneminen
   c) fotofosforylaatio
   d) vernalisaatio

1. Teet kasveille seuraavia valokäsittelyjä. Kerro, mitä kasveille tapahtuu ja perustele, miksi.
   a) Lyhyessä päivässä kukkivaa Xanthiumia kasvatetaan seuraavissa valo-olosuhteissa:
   

   1) 8h valoa, 16 h pimeää

   2) 16h valoa, 16 h pimeää

   3) 16 h valoa, 16 h pimeää, mutta pimeä aika katkaistaan 6 h kuluttua 5 min ajaksi punaisella valolla (660 nm)

   4) Kasvin kärkisilmu pidetään lyhyen päivän oloissa (8 h valoa, 16 h pimeää) muun kasvin ollessa 16 h valo, 8 h pimeä -rytmissä

   Missä olosuhteissa kasvi kukkii?
   b) Purkissa kasvavia poppeleita siirretään syksyllä seuraaviin olosuhteisiin:
   

   1) jätetään ulkotilaan, jossa lämpötila laskee useina päivinä 0 - 5 C:een

   2) pidetään kasvihuonessa 20 C:ssa ja 16 h/8 h valo/pimeä -rytmissä

   3) yksi oksa poppelista pidetään 0 - 5 C:ssa muide oksien ollessa kohdan 2 olosuhteissa

   Miten silmut reagoivat seuraavana keväänä?
2. Valoreaktio II:n elektroninsiirtoreaktiot
3. Kasvien fotorespiraatio
4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
   a) virittynyt molekyyli
   b) valoreseptori
   c) karotenoidit
   d) kloroplastin strooma

KAFY 4156 Molekyylibiologian perusteet, 1 ov

14.10.2004

1. Selitä DNA:n sekvensoinnin periaate
2. Mitä plasmidit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa?
3. a)Kirjoita sen DNa:n sekvenssi, joka on tuottanut allaolevan RNA:n. Nimeä templaattinauha ja koodaava nauha sekä merkitse nauhojen 5'- ja 3'-päät.
   5'-AUCCCGGUUCCG-3'
   b) Selitä lyhyesti Sigma-tekijän ja rho-tekijän tehtävät bakteerien transkriptiossa.
4. Selitä lyhyesti mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:
   a) Polyklonaalinen vasta-aine
   b) Polysomi
   c) Proteiinin isoelektrinen piste
   d) Proteosomi
   e) Proteiinin primaarirakenne
   f) Proteomiikka

1. Selitä DNA:n sekvensoinnin periaate.
2. Mitä plasmidit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa?
3. a) Kirjoita sen DNA:N sekvenssi, joka on tuottanut alla olevan RNA:n pätkän. Nimeä templaattinauha ja koodaavanauha sekä merkitse nauhan 5´-ja 3´-päät. 5´-AUCCCGGUUCCG-3´
   b) Selitä lyhyesti sigma-tekijän ja rho-tekijän tehtävät bakteerien transkriptiossa.
4. Vertaile translaation aloitusta bakteereilla ja eukaryooteilla.

1. DNA:n sekvensoinnin periaate ja mitä sekvenssistä saadaan selville
2. Mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä/lyhenteillä
   a) BAC
   b) DNA:n renaturaatio
   c) plasmidi
   d) OFAGE
   e) ligaasi
   f) elektroporaatio
3. Kasvisolun RNA-polymeraasit
4. Miten translaation aloitus tapahtuu bakteereilla

1. Kerro, mitä seuraavat entsyymit tekevät, ja mainitse jokaiselle yksi sovellutus johon sitä voidaan käyttää geenitekniikassa
   a) restriktioentsyymi
   b) ligaasi
   c) T4 polynukleotidikinaasi
2. Kasvisolun kolme genomia
3. a) Kirjoita sen DNA:n sekvenssi, joka on tuottanut alla olevan mRNA:n pätkän. Nimeä templaattinauha ja koodaava nauha sekä merkitse myös nauhojen 5` ja 3` päät
   5`-ACCGGUUUAUCGCA-`3
   b) Kloroplastin RNA-polymeraasit
4. Mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet
   a) proteiinin primaarirakenne
   b) polyklonaalinen vasta-aine
   c) proteiinin isoelektrinen piste
   d) polysomi
   e) Shine-Dalgarno -sekvenssi
   f) transitpeptidi

1. Kasvisolun kolme genomia.
2. Mitä seuraavat entsyymit tekevät ja miten niitä hyödynnetään geenitekniikassa
   a) restriktioentsyymi
   b) ligaasi
   c) DNA-polymeraasi
3. a) RNA:n editointi
   b) Kirjoita sen DNA:n sekvenssi, joka on tuottanut alla olevan mRNA:n pätkän. Nimeä templaattinauha ja koodaava nauha sekä merkitse myös nauhojen 5` ja 3` päät
   5`-ACCGGUUUAUCGCA-`3
4. Kerro mitä tarkoitetaan proteomiikalla ja miksi se on tärkeä tutkimusmenetelmä.

SOMO1001 Molekyylibiologian luennot, 3op

25.04.2007, Taina Tyystjärvi

1. Kerro pääpiirteittäin millaisia ovat bakteerien ja kasvien genomit
2. Mitä seuraavat entsyymit tekevät ja miten niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa
   a) restriktioentsyymi
   b) ligaasi
   c) fosfataasi
   
3. a) Kirjoit sen DNA:n sekvenssi, joka on tuottanut alla olevan RNA:n. Nimeä templaattinauha ja koodaava nauha sekä merkitse nauhojen 5'- ja 3'-päät. 5'-AUCGCGUUUCCG-3'
   b) Selitä lyhyesti sigma-tekijän ja rho-tekijän tehtävät bakteerien transkriptiossa.
4. Selitä lyhyesti mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:
   a) Polykloniaalinen vasta-aine
   b) Polysomi
   c) Proteiinin isoelektrinen piste
   d) Proteiinin primaarirakenne
   e) Proteosomi
   f) PolyA-häntä
   

1. Mitä plasmidit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa?
2. Selitä sekvensoinnin periaate
3. a) Kirjoita sen DNA:n sekvenssi, joka on tuottanut alla olevan RNA:n. Nimeä templaattinauha ja koodaava nauha sekä merkitse nauhojen 5'- ja 3'-päät. 5'-AUCCCGGUUCCG-3'
   b)Selitä lyhyesti sigma-tekijän ja rho-tekijän bakteerien transkriptiossa.
4. Selitä lyhyesti mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:
   a) Polyklonaalinen vasta-aine
   b) Polysomi
   c) Proteiinin isoelektroninen piste
   d) PolyA-häntä
   e) Proteiinin primaarirakenne
   f) Proteosomi
   

SOMO1002 Molekyylibiologian harjoitustyöt , 6 op

5.5.2006, Soitamo, Pätsikkä, Mulo

Työ 1:
1. Selitä lyhyesti mitä tarkoitetaan seuraavilla termeillä:
a) Beta-galaktosidaasikasetin irroittaminen plasmidista
b) lacIq repressori
c) DNA-molekyylipainostandardi
d) Kompetentit E.coli solut


2. Selitä agaroosigeelielektroforeesin pääperiaatteet ja mihin sitä voidaan käyttää DNA analyysissä?

3. Tee 1M IPTG liuosta 1ml steriiliin veteen. M=238,3 g/mol. Montako g:aa IPTG:tä tarvitaan 1 ml:aan?

Työ 2:
1. Mitä PCR-putkeen pipetoidaan ja miksi? Mikä merkitys eri komponenteilla on PCR-reaktion aikana?

Työ 3:
1. a) Kerro miten ja miksi proteiinit on siirrettävä immunoblottauksessa membraanille ennen vasta-ainekäsittelyjä?
b) Miksi immunoblottauksessa käytettiin primaarista ja sekundaarista vasta-ainetta?

Työ 4: Selosta koettimen DIG-leimauksen, hybridisaation sekä signaalin detektion toimintaperiaatteet.

Solu- ja molekyylibiologian harjoitustyöt, 2 ov

16.1.2001, Taina Tyystjärvi, Kirsi huoponen, Susanna Airaksinen

1. Kysymys:
   a) tunnista, millä restriktioentsyymillä plasmidi pJou (2000bp) on katkaistu näytteissä 1 ja 2. Perustele vastauksesi
   b) Miten valmistat seuraavan liuoksen: 150 ml 250 mM NaCl (M(NaCl)=58,44 g/mol)
   c) käytettävissäsi ovat seuraavat kantaliuokset: 0,5 M EDTA ja 200 mM sakkaroosi. Miten valmistat 100 ml liuosta, jossa on 5 mM EDTA ja 500 yM sakkaroosia?
2. Kysymys:
   a) mitä ovat epäspesifiset PCR-tuotteet ja mistä ne johtuvat? Miten minimoit niiden syntymisen PCR-reaktiossa? Miksi niistä on yleensä haittaa?
   b) mikä on primer-dimer -ilmiö?
3. Kysymys: Mitä näet kuvassa? Kerro, mitä membraani ja geeli kertovat (eivät kerro) HeLa-solunäytteistä ja miksi
   [kuva vasta-ainevärjätystä geelistä ja coomassie blue -värjätystä geelistä]

KAFY 4155 Kasvifysiologian ja molekyylibiologian harjoitustyöt, 1, 2 tai 5 ov

12.05.2005 (1 ov)

1. Selosta nitraattireduktaasin aktiivisuuden määritysmenetelmä ja kerro miten eri muoroissa oleva typpilannoitus vaikuttaa nitraattireduktaasin aktiivisuuteen.
2. Selosta lyhyesti mitä seuraavat määritelmät tarkoittavat:
   1. pyöröhaihduttaja
   2. beetakaroteeni
   3. karotenoidi
   4. Rf-arvo
   5. antosyaniini
   6. ilmarako
3. Miten NH4OH-liuos ja KOH-liuos vaikuttavat Rhoeo discolor-kasvin lehtien alapinnan epidermisolukon väriin ja miksi ne vaikuttavat niin?

1. Selitä PDR:n periaate. Mikä on reaktion eri vaiheiden merkitys?
2. a) Proteiinistadnardisuora: miten teit sen ja minkälaiseen tarkoitukseen sitä käytit?
   b) Tarvitsen tiettyyn koesarjaan liuosta, jonka eräänä komponenttina on 10 mM magnesiumkloridi
   
   - Päätä valmistaa tästä suolasta ensin kantaliuoksen. MgCl2:n molekyylipaino on 203.30. Paljonko MgCl2-jauhetta tarvitset tehdäksesi 0.5 litraa 0.2 M kantaliuosta?
   - Paljonko 0.2 M kantaliuosta sinun tulee ottaa valmistaaksesi 100 ml liuosta, jossa magnesiumkloridin pitoisuus on 10 mM?
3. Ohessa on piirturin paperia, jossa on happielektrodin kalibrointikäyrä sekä tulokset PSII:n happielektrodimittauksesta. Piirturin paperi on kulkenut 3 cm/min eikä mittaustuloksia ole vahvistettu kontrolliboksin avulla. Mittaukseen on käytetty 3.8 mikrolitraa näytettä, jonka klorofyllipitoisuus on 2.63 mikrolitraa klorofylliä (Chl)/mikrolitra ja klorofylli a/b-suhde 3.48.
   
   Tulokset lasketaan seuraavan kaavan mukaan, kun tiedetään että mittauslämpötilassa (25 C) tistalttu vesi sisältää 0.253 mikromoolia happea/ml.
   
   ((1 min aikana tuotettu/kulutettu O2 x hapen osapaine tislatussa vedessä(mikromol O2/ml)) / kalibrointilinjan pituus) x ((1000 mikrog Chl) / (10 mikrog Chl)) x 60 = mikromol O2/mg Chl/h
   
   Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
   - onko happea tuotettu vai kulutettu
   - laske, kuinka paljon happea on tuotettu/kulutettu? Näytä lasku ja osoita mistä luvut ovat tulleet. Palauta happielektrodikäyrä vastauskonseptisi mukana.
   - minkä takia laskussa on kohta "1000 mikrog Chl / 10 mikrog Chl"?
   - minkä takia laskussa on kohta "x 60"?
4. Selitä lyhyesti
   a) nitraattireduktanssi
   b) ksantofylli
   c) fotorespiraatio
   d) supernatantti
   e) elektroforeesi
   f) SIM-valintamalja

1 ov:n suorittajat vastaavat kysymyksiin 1 ja 2
2 ov:n suorittajat vastaavat kysymyksiin 1, 2 ja 3
5 ov:n suorittajt vastaavat kaikkiin kysymyksiin

1. Selitä pääpiirteissään Agrobakteerivälitteinen geeninsiirtomenetelmä
2. Mitä eroavaisuuksia havaitsit kasvin lehtien pigmenttikoostumuksessa, kun vertasit valossa ja pimeässä kasvatettuja lehtiä? Mitä eroavaisuus merkitsee käytännössä? Miten tutkit tätä asiaa (selitä pääpiirteissään)?
3. Mihin perustuu se, että PSII ja PSI- kompleksien toimintaa voidaan tutkia lehtisoluista eristetyistä tylakoidikalvoista happielektrodilla? Selitä mielestäsi olennaisimmat seikat.
4. Selitä lyhyesti:
   a) Miksi emästen diffuusiota hiivasoluihin tutkittaessa hiivasuspensioon lisätään Na2CO3:a ja neutraalipunaa?
   b) Miten selvittäisit yksinkertaisella tavalla, kuinka paljon kasvin lehti haihduttaa?
5. Miten ja minkä takia proteiinit käsitellään ennen polyakryyliamidigeelielektroforeesia?

KAFY4523 Kasvianatomia ja kehitysmorfologia, luennot (1 ov) + harjoitukset (1 ov)

31.3.2006

Luennot (2 op). Vastaa kahteen kysymykseen.

1. Nilan solutyypit
2. Siemenaiheen ja alkiorakon rakenne ja kehittyminen
3. Lehtien putoaminen eli abskissio

1. Tuki- ja vahvikesolukot: mitä ovat ja missä kaikkialla niitä kasvissa esiintyy?
2. Paljassiemenisen kasvin lisääntymisrakenteiden kehitys
3. Jällen synty, rakenne ja toiminta varressa

FYGE 1011-1012 aineopintojen loppukuulustelu, 4 op

12.12.2007, Eevi Rintamäki (Irene Ridge: Plants)

1. Siitepölyn ja siemenaiheen muodostus ja kasvien hedelmöitys
2. Kasvien suojautuminen liialliselta valolta
3. Kukka-aiheita säätelevät geenit ja niiden toiminta
4. Kasvien puolustus patogeeneja vastaan